Long Weekend in Prague, Day 1: Petřín Hill & City Tour

Despite the fact I had barely even managed to recover from the coupon trip, in early August it was already time for another mini-getaway. Since most of my nearest and dearest are scattered around Finland and the rest of the world, it usually takes some extra time and effort to arrange a rendezvous. (Poor souls still fail to realize the true potential of Turku as a place of residence.) This time, my friend Redds and I had two options: a camping trip to Nuuksio National Park or a weekend in a random European city. We chose the latter, no contest, and ended up in Prague.

Neither one of us tired slaves to the wage had bothered to make any plans for our three-day trip, but at least we had managed to book a hotel room in advance. We arrived at the Prague airport late Friday evening and immediately marched up to an ATM to get some cash to last us the whole weekend. While fumbling around with the machine, it quickly dawned on us that we had no clue of the exchange rates. The ATM, apparently geared towards the wealthier folk, gave us a handy list of round withdrawal sums to choose from. From those, Redds gravitated towards 40,000 CZK which she was almost quite absolutely positive corresponded to ~160 EUR. Beep, beep, boop! As the old saying goes, never trust a friend with your decimals. The machine announced it was about to annihilate my account and spit out 1600 euros worth of shiny Czech money. Fortunately, it was still possible to cancel the transaction, since I ended up having real trouble with spending over a hundred euro on anything.

Although my unwavering trust in Redds’s expertise had already begun to waver just a tiny little bit, I still let her lead us to our hotel, which to her credit she did splendidly. Anyone familiar with my magnificent sense of direction (or lack thereof) knows it’s best if I just follow quietly. The bus connections from the airport to various parts of the city are pretty good. However, the queue to the only ticket machine accepting chip cards was frustratingly long, since each tourist took their sweet time gawking at all the different options. Protip: Take an NFC card with you and you’ll be able to use the other two ticket machines with nonexistent queues.

IMG_2075Akcent Hotel: Spacious room with nice decor and giant balcony overlooking the city. We approve!

A night well slept and a breakfast buffet thoroughly devoured helped us power through the first actual day of our holiday. The three things I noticed immediately while wandering around the city were:

  1. Architecture. I could admire the ornate buildings forever.
  2. The heat! My face already began to melt after a few hours outdoors.
  3. Tourists everywhere. And I do mean everywhere.

As my Absolute Best Friend* Andrew so eloquently put: “Prague is not just tourist central, it’s tourist parade, tourist galore, tourist bosom, the bullseye of tourists.” I have been to some other big European cities before, but nowhere else has it ever been nearly as crowded as it was in Prague. It was impossible to fight the masses, so we had to join them.

*Happy now?

IMG_1912Endless queue to the Petřín funicular…

IMG_1913…or maximum glute workout on the stairs?

Our first destination was Petřín Hill, the bullseye of parks. The three-day public transportation tickets we had bought at the airport would have allowed us to take the funicular to the top of the hill. However, a mere glance at the queue leading to the funicular suddenly made the stairs look irresistible. It only took us about 20 minutes to sweat up the hill, whereas queueing probably would have taken at least twice as long. Mad props to the genius who had thought to sell ice-cream next to the queue!

IMG_1919

On top of the hill we figured out where all the waves of tourists were heading. We joined them and climbed all 299 stairs to the top of the Petřín Tower, aka the Eiffel of Prague. The views over the city were pretty decent from up there.

IMG_1920

IMG_1925 IMG_1932Wouldn’t have been my first idea

Back down on solid ground, we took a little fries & cider themed break in a most idyllic environment: right next to a row of portable toilets. All the other benches were obviously taken. Our daily queueing quota had already been exceeded on the way up to the tower, so we skipped the rest of the main attractions, mirror labyrinth and whatnot, but stayed a while longer to wander around the parks and rose gardens.

IMG_1947

IMG_1948
IMG_0097

IMG_1950

The simple joy of chasing down giant bubbles is always the same, no matter where you go. Our best find, though, were the bountiful fruit trees with tons of free snacks up for grabs. We also came across the worst kind of tourism ever: groups of dumb-dumbs on Segways. Those two-wheeled devils kept trying to run us over at every chance. People evolved to have legs for a reason, so use them, damn it!

IMG_1978

After a successful escape from the most hazardous Segway zones, we allowed ourselves a brief moment of comatose on the tram. Then it was high time to brave the crowds in search for food. I wish I could say the crowds disappeared towards the end of the day, but it didn’t happen until very late at night. However, with our bellies full of food we kept on pushing on, wandering by the river, around the city centre and the old town.

IMG_1980

IMG_1971

IMG_1975

The more you see of Prague the easier it gets to understand why approximately every tourist on this fine Earth wants to be there for the same summer weekend. The city is absolutely packed with sights. Personally, I like the way old and new architecture is merged there. It is impossible to avoid a healthy dose of art, and anywhere you look, you’re bound to spot an interesting statue or two. The actual city centre is still relatively compact in size and easy to navigate. Public transport works like a charm, food and drink are plentiful and cheap, and the weather warms the body and soul of even the weariest of Northeners. As a bonus, all the most important sights and buildings are beautifully lit at night. How could you not enjoy all that?

IMG_1995

Pitkä viikonloppu Prahassa, 1. päivä: Petřín-kukkulalta kaupunkikierrokselle

Olin tuskin ehtinyt toipua kuponkimatkan rasituksista, kun uutta reissua jo pukkasi elokuun alkupuolelle. Suurin osa lähipiiristäni ei ole vieläkään ymmärtänyt Turun ylivoimaisuutta asuinpaikkana, joten tapaamisten järjestäminen vaatii usein hieman erityisjärjestelyjä ja matkustamista. Ystäväni Reddsin kanssa meillä oli tällä kertaa kaksi vaihtoehtoa: joko lähtisimme telttailemaan Nuuksioon tai nappaisimme halpalennon jonnekin päin Eurooppaa. Teltta hävisi kisan kirkkaasti ja päädyimme viettämään venytettyä viikonloppua Prahaan.

Kumpikaan meistä työn uuvuttamista sankareista ei ollut ehtinyt (=viitsinyt) sen kummemmin etukäteen perehtyä kohteeseen, mutta hotellin sentään saimme ennen lähtöä varattua. Saavuimme Prahan lentokentälle myöhään perjantai-iltana ja marssimme ensi töiksemme pankkiautomaatille matkakassaa nostamaan. Siinä räpeltäessä meille valkeni hyvin pian, ettei kummallakaan ollut varmaa tietoa vaihtokurssista. Ilmeisesti hieman varakkaammalle väelle suunnatun automaatin ensimmäisellä ruudulla oli listattuna mukavan pyöreitä vaihtoehtoja, joista Redds mutuili 40 000 korunan vastaavan noin 160 euroa. Beep beep boop! Desimaalivirhe ja kova luotto kaveriin olivat koitua kohtalokseni, kun masiina ilmoitti seuraavaksi sylkevänsä ulos 1600 euron arvosta tšekkirahaa. Onneksi tapahtuman sai vielä peruttua, sillä lopulta minulla oli vaikeuksia saada edes sitä oikeaa 4000 korunan summaa kulutettua.

Redds oli onneksi sen verran kartalla, että osasi navigoida meidät bussin ja metron kautta oikealle hotellille. Itse vain seurasin kiltisti perässä. Lentokentältä kulkee melko hyvin busseja eri suuntiin, mutta jono ainoalle sirukortteja kelpuuttavalle lippuautomaatille oli tuskastuttavan pitkä, kun jokainen turisti vuorollaan jäi ihmettelemään eri vaihtoehtoja. Pro-vinkki: kannattaa varata matkaan mukaan kortti, jossa toimii myös lähimaksuominaisuus. Sitä pääsee käyttämään kahdella muulla automaatilla joiden jonot kulkevat huomattavasti juohevammin.

IMG_2075Akcent Hotel: kiva sisustus, tarpeeksi valssitilaa ja jättimäinen parveke kohtuuhintaan. Kelpaa!

Hyvin nukuttu yö ja hotellin aamupalabuffet auttoivat ensimmäisen varsinaisen lomapäivämme koitoksissa. Ensimmäiset asiat, mitkä kaupungilla kävellessä kiinnittivät huomioni:

  1. Arkkitehtuuri. Voisin ihastella koristeellisia rakennuksia loputtomiin.
  2. Kuuma! Paistetta piisasi, pärstäparkani punoitti jo aamupäivästä.
  3. Ahdistava turistitungos. Väkeä oli kuin Tokmannin ämpärijonossa!

Olen kolunnut jo useamman Euroopan suurista kaupungeista, mutta missään muualla turistien valtavat massat eivät ole vyöryneet samalla tavalla ylitseni kuin Prahassa. Parhaista parhaan* ystäväni Andrew:n sanoin: Prague is not just tourist central, it’s tourist parade, tourist galore, tourist bosom, the bullseye of tourists.” En tiedä, miksi tämä yllätti minut. Edes Eiffel-tornin kupeessa ei ahdistanut samalla tavalla, siellä oli jopa väljää Prahaan verrattuna.

*Happy now?

IMG_1912Kilometrijono Petřín-kukkulan hissille…

IMG_1913…vai pakaratreeni portaissa?

Ensimmäinen kohteemme oli puistojen peittämä Petřín-kukkula. Lentokentältä ostamamme kolmen päivän liput julkiseen liikenteeseen olisivat kelvanneet myös kukkulan huipulle vievään hissiin. Portaat alkoivat kuitenkin kummasti houkuttaa jonon nähtyämme. Hikoilimme ylös parissakymmenessä minuutissa, kun hissijonossa olisi helposti vierähtänyt vähintään tuplasti sama aika. Pisteet sille nerokkaalle yrittäjälle, joka keksi kaupata jäätelöä jonon vieressä!

IMG_1919

Kukkulan päällä selvisi, minnepäin massat oikeastaan velloivat. Kiipesimme itsekin kaikki 299 porrasta Prahan Eiffelin, eli Petřínin näkötornin huipulle. Sieltä avautuivat suht kohtuulliset näkymät koko kaupungin ylle.

IMG_1920

IMG_1925 IMG_1932Eipä olisi ensimmäisenä tullut mieleen.

Tornista laskeuduttuamme pidimme ranskalaisten ja siiderin mittaisen evästauon idyllisessä ympäristössä bajamajojen varjossa – muita penkkejä ei tietenkään ollut vapaana. Päivän jonotuskiintiö tuli jo torniin kavutessa täyteen, joten jätimme peililabyrintit ja muut pääsymaksulliset villitykset välistä. Jäimme kuitenkin hetkeksi kiertelemään kauniita puistoja ja ruusutarhoja.

IMG_1947

IMG_1948
IMG_0097

IMG_1950

Saippuakuplien nostattama riemu on sama missäpäin maailmaa tahansa. Parhaita löytöjämme olivat kuitenkin herkuista notkuvat hedelmäpuut, joista sai (ainakin käsityksemme mukaan :D) vapaasti kerätä pientä välipalaa. Samalla tutustuimme myös kauheimpaan mahdolliseen turismin alalajiin: Segway-seurueisiin! Noita pyörillä viilettäviä urpoja sai väistellä aivan joka nurkalla. Ihmisellä on jalat hyvästä syystä – käyttäisivät niitä, prkl!

IMG_1978

Kukkulavisiitin jälkeen teimme pienen välikuoleman ratikassa, kunnes uskaltauduimme keskustan vilinään murkinaa etsimään. Voisinpa sanoa, että iltaa kohti väkimassat hajaantuivat, mutta niin ei käynyt kuin vasta todella myöhään. Vatsat täynnä jaksoimme silti puskea eteenpäin. Kuljeskelimme summamutikassa pitkään ympäri vanhaa kaupunkia, jokivartta ja keskustaa.

IMG_1980

IMG_1971

IMG_1975

Mitä enemmän Prahaa kiertää, sitä helpompi on ymmärtää miksi noin maailman jokainen turisti haluaa pakkautua sinne kesäviikonlopuksi. Kaupungissa riittää nähtävää ähkyksi asti. Itse pidän tavasta, jolla vanha ja moderni rakentaminen yhdistyy keskustassa. Taiteelta ei voi välttyä, vaikuttavia patsaita komeilee lähes joka kulmalla. Varsinainen keskusta-alue on kuitenkin suhteellisen kompakti ja hyvin hallittavissa. Julkinen liikenne toimii erinomaisesti, ruoka ja juoma on hyvää ja halpaa, ja lämpö hellii pohjoisen asukkia. Tärkeimmät nähtävyydet ja rakennukset ovat iltaisin hienosti valaistuja. Miten tästä voisi olla pitämättä?

IMG_1995

Coupon Vacation in Eastern Finland: In the Hustle and Bustle of Joensuu

03000afb

On our way from Koli to Joensuu, we had a brief pit stop at the ABC Kontiolahti gas station. Our next coupon got us two à la carte meals for the price of one. The food was nothing to write home about, but the discount made me feel all warm inside. In all fairness, it could have been the heartburn, too.

IMG_1833

Travel educates: the clocks of Hotel Cumulus taught us that the good people of Joensuu live in two different time zones. This time we opted for a cheap Airbnb stay instead of hotel accommodation, though. After setting up camp, it was time to take advantage of the next two coupons, which were effectively 10€ gift cards to the Sokos department store and the S-market grocery store.

03000afd

03000afc

Conveniently, the coupons allowed us to get all the essentials for free: breakfast for the following morning, hand cream for my dry sloth paws, and a pair of tights for M to replace the pair she had just broken that same day.

While shopping at Sokos, we were approached by a joyful couple of local gentlemen. They invited us to join them for beers by the water, since there were enough warm cans for us all in the plastic bags they were carrying. We politely declined the offer and they took it admirably well. We left feeling great about their hospitality.

IMG_1829

Next up, we did a quick tour of the best sights the city has to offer. I channelled my inner Chinese tourist the best I could and dug up the good ol’ peace signs. My favourite thing in the city turned out to be a curious totem pole by a park.

IMG_1832

IMG_1834

IMG_1840

During our tour, we ran into the charming gentlemen again, but still declined their repeated offers for beer and good company. We were more hungry than thirsty, so our next destination was the Spanish restaurant Torero. Naturally, we had a 50% off coupon for it.

IMG_1835

IMG_1837

IMG_1838

A selection of tapas and a local specialty, blueberry pie with blueberry-buttermilk ice-cream, kept me full for the rest of the evening. Monday night in Joensuu seemed about as dead as a dodo, so we skipped the bars and pubs entirely and went hunting for sunset.

IMG_1846

IMG_1850

IMG_1857

IMG_1861

The perfect viewing spot evaded us, but somehow we ended up at the spooky ruins of a festival. We thought the guard would shoo us off, but instead he gave us tips on where to admire the sunset. There was that wonderful dialect again, love it! I suppose technically we could claim to have been to Ilosaari(rock), if we just strategically failed to mention we got there a few days too late.

IMG_1865

Hashtag-thebestweekendofthesummer. Our last travel day was pretty much spent driving back to Jyväskylä. We did stop for a car wash on our way out of the city, though, because we had a coupon for that too. From all the coupons, we only left two unused: one free ticket to Nallerock (wrong weekend for us) and a free blood pressure reading (ignorance is bliss). I’m quite proud of our achievement, really.

Coupon savings of the day: ~90€

Coupon savings of the whole vacation: ~270€

Kuponkimatka Pohjois-Karjalaan: Joensuun humussa

03000afb

Matkalla Kolilta Joensuuhun pysähdyimme murkinalle ABC Kontiolahden notkuvien pöytien ääreen, koska seuraavalla kupongillamme sai siellä kaksi annosta yhden hinnalla. Lehtipihvilautasemme eivät olleet mikään järisyttävä kokemus kulinaristisesti saati esteettisesti, mutta alennuksen hyödyntäminen lämmitti rintaa. Saattoi se lämpö tosin johtua närästyksestäkin.

IMG_1833

Matkailu avartaa: Cumuluksen kelloista opimme, että Joensuussa eletään kahdella aikavyöhykkeellä. Tällä kertaa emme kuitenkaan ottaneet hotellimajoitusta, vaan perustimme väliaikaisen leirin edulliseen Airbnb-majapaikkaan keskustan reunamille. Seuraavat kaksi kuponkiamme olivat käytännössä kymmenen euron lahjakortit Sokokselle ja S-markettiin.

03000afd

03000afc

Kupongeilla saimme kätevästi hankittua seuraavan päivän aamupalatarpeet, kuivien laiskiaiskäsien pelastusvoiteen ja vielä M:lle uudet sukkahousut rikkoutuneiden tilalle. Sokoksella shoppaillessamme saimme myös ensikontaktin alueen alkuperäisväestöön, kun kaksi hilpeää herrasmiestä tiedustelivat kohteliaasti, josko haluaisimme lähteä heille seuraksi pussikaljalle veden ääreen. Olisivat kuulemma tarjonneet ne kaljatkin. Herrat suhtautuivat kielteiseen vastaukseen ihailtavan hyväntuulisesti, ja kaikille jäi kohtaamisesta hyvä mieli.

IMG_1829

Heitimme ostoksemme tukikohtaan ja lähdimme katselemaan kaupungin nähtävyyksiä. Kanavoin sisäistä kiinalaisturistiani parhaan kykyni mukaan ja kaivoin rauhanmerkit naftaliinista. Suosikkinähtävyydekseni valikoitui puiston laidalla nököttävä toteemipaalu.

IMG_1832

IMG_1834

IMG_1840

Turistikierroksellamme törmäsimme hurmaavaan pussikaljakaksikkoon vielä uudelleen, mutta muovikasseissa muhineet lämpimät sihijuomat eivät edelleenkään jaksaneet sytyttää. Nälkä kurni vatsassa, jano ei niinkään. Jatkoimme siis iltaa Torerossa, -50% alekupongin turvin tietenkin.

IMG_1835

IMG_1837

IMG_1838

Tapaslautanen ja mustikkakukko mustikkapiimäjäätelöllä antoivat riittävästi puhtia loppuajaksi. Maanantai-ilta Joensuussa vaikutti yhtä vauhdikkaalta kuin maanantai-ilta Kouvostoliitossa, joten jätimme pubiruusuilun suosiolla väliin ja lähdimme mieluummin metsästämään auringonlaskua.

IMG_1846

IMG_1850

IMG_1857

IMG_1861

Täydellistä näköalapaikkaa emme ehtineet heti löytää, mutta kulkeuduimme lopulta festarialueen aavemaisille raunioille. Mönkijällä ratsastanut vartija ei edes häätänyt meitä pois, vaan neuvoi mielellään parhaat taivaanihailupaikat ihastuttavalla murteellaan. Periaatteessa voisimme siis sanoa käyneemme Ilosaaressa ja vain jättää strategisesti mainitsematta, että myöhästyimme parilla päivällä.

IMG_1865

Näihin kuviin, näihin tunnelmiin. Viimeinen päivä kuluikin lähinnä ajomatkalla takaisin Jyväskylään. Pysähdyimme vielä lähtiessämme Joensuun Prisman autopesussa, koska sellaisenkin sai kupongilla ilmaiseksi. Olen varsin tyytyväinen ja ehkä hieman ylpeäkin saavutuksestamme. Koko kuponkiläjästä jäi käyttämättä ainoastaan kaksi etua: ilmainen lippu Nallerockiin (väärä viikonloppu meille) ja ilmainen verenpainemittaus (parempi etten tiedä). Kiitos näistä, PKO!

Päivän kuponkisäästöt: n. 90€

Koko reissun kuponkisäästöt: lähes 270€

Coupon Vacation in Eastern Finland: Koli National Park

IMG_1824

Well-rested and bellies full of breakfast, the next morning M and I were bursting with healthy outdoor spirit and headed to the Koli National Park. Actually, we were there already: the highest peaks of Ukko- and Akka-Koli are only a couple hundred metres’ walk from the hotel.

IMG_1797

IMG_1788

Even though awkward posing is my specialty, don’t let it distract you. The views over there are spectacular! After a careful start, even M plucked up the courage to enjoy the scenery from the ledges, despite her fear of heights. Respect.

IMG_1826 IMG_1820

I almost felt like a fraud for being able to reach the highest peaks so easily. After our little panorama tour, we also took a longer walk around the area, finally broke a sweat and eventually got attacked by millions of mosquitoes. Along the way, there were funny-looking trees, shady forests and grassy meadows. It all really made me miss the golden 90s when my family used to live right next to the best forest in the world. Halssila City 4 life!

IMG_1815

IMG_1817

IMG_1806

We knew it was time to move along when we ran out of snacks. Neither one of us had ever visited the city of Joensuu, so it was a natural choice for our next destination. The biggest reason, though, was that in Joensuu we could finally use the rest of our coupons.

Kuponkimatka Pohjois-Karjalaan: Kolin kansallismaisemissa

IMG_1824

Hyvin nukutun yön ja runsaan aamupalan jälkeen olimme M:n kanssa täynnä reipasta erähenkeä ja suuntasimme kohti Kolin kansallispuistoa. Tai oikeastaan olimme siellä jo valmiiksi: hotellilta on vain muutaman sadan metrin matka Ukko- ja Akka-Kolin huipuille.

IMG_1797

IMG_1788

Vaivaantuneen oloinen poseeraus-pönötys on erikoisalaani, mutta sen ei pidä antaa hämätä. Noissa maisemissa silmä ja sielu lepää! Varovaisen alun jälkeen myös M uskaltautui kielekkeiden reunoille korkean paikan kammostaan huolimatta. Respect.

IMG_1826 IMG_1820

Tuntui lähes huijaukselta päästä korkeimmille huipulle niin helposti. Panoraamakierroksen jälkeen teimmekin vielä hieman pidemmän lenkin, jolla sai jo hien pintaan ja hyttyset kimppuun. Matkan varrelta löytyi hassuja puita, hämyisää metsää ja vehreitä niittyjä. Tuli ikävä kultaista 90-lukua, jolloin perheeni vielä asui metsän laidalla. Halssila City 4 life!

IMG_1815

IMG_1817

IMG_1806

Kun eväät loppuivat kesken, oli hyvä hetki jatkaa eteenpäin. Kumpikaan meistä ei ollut ennen käynyt Joensuussa, joten se oli luonnollinen valinta seuraavaksi tutkimuskohteeksemme. Suurin syy oli kuitenkin se, että siellä saisimme vihdoin käytettyä loput kupongeistamme.