Kultaisen kierroksen jälkeen meillä oli vielä kaksi kokonaista päivää käytettäväksi kaupunkilomaan Reykjavikissa. Yövyimme aivan Hallgrimskirkjan vieressä. Kirkko on valtava ja erottuu horisontista lähes mistä tahansa suunnasta katsottuna, joten majapaikkamme sijainti oli ammattieksyjälle jo suunnistusmielessä kätevä. Turistikierroskin oli hyvä aloittaa ihailemalla kirkon sisustaa ja pälyilemällä Reykjavikin värikkäitä kattoja korkeasta tornista käsin.

Kirkkopysähdyksen jälkeen jalkauduimme kaupungin kaduille. Ensivaikutelmalta Reykjavik on sympaattisten puutalojen ja seiniä koristavien graffitien sekametelisoppa, jossa ei turhia pingoteta (vaikka traktorit onkin katsottu tarpeelliseksi erikseen kieltää kaduilta ruuhka-aikoina). Hot dog -kojun nuori mies taisteli harmaan päivän matelevaa aikaa vastaan lauleskelemalla luukkunsa takaa niin, että komea ääni kaikui koko korttelissa. Kun itse kirosimme sateenvarjon puutetta ja kiskoimme huppuja paremmin päähän, vastaan kävellyt pukumies sulki silmänsä, käänsi kasvonsa taivasta kohti ja hymyili pisaroille, jotka pomppivat hänen poskiensa kautta tienvarsien lammikkojen jatkoksi.

Satamassa aloimme ihmetellä samaan suuntaan kulkevaa ihmisletkaa: kymmeniä perheitä ja pariskuntia. Liityimme uteliaisuuttamme jonon jatkoksi. Pian selvisi, että paikallisella pelastuslaitoksella oli käynnissä jonkinlainen avoimien ovien päivä, ja pääsimme ilmaiselle kierrokselle rannikkovartioston alukselle! Pihalla oli esittelyssä myös rivi erilaisia pelastusajoneuvoja, mm. jättiläismäinen maasturi sisämaan hankalaa maastoa varten. Autonvuokraajia ei taideta turhaan pelotella Islannin vaikeakulkuisista pikkuteistä.

Lauantai-illan päätteeksi kävimme katsomassa mahtavan How to Become Icelandic in 60 Minutes -esityksen konserttitalo Harpassa. Yhden miehen englanninkielinen show sisälsi stand upin lisäksi runsaasti erilaista rekvisiittaa ja videomateriaalia, joiden avulla yleisöstä oli tarkoitus koulia uusia, päteviä islantilaisia väestökadosta kärsivää maata varten. Tätä voin varauksetta suositella aivan jokaiselle! Olisi hyvin, hyvin hankalaa pitää pärstä peruslukemilla Bjarni Haukur Þórssonin käsittelyssä. Myös konserttitalo itsessään on melkoinen nähtävyys.

Sunnuntaina kävimme lilluttelemassa ihanassa Laugardalslaugin ulkoilmauimalassa, mihin Reykjavikin-matkaajan kannattaa ehdottomasti suunnata. Pääsylippu oli kohtuuhintainen, alle 1000 ISK, ja sillä pääsi nauttimaan monista erilaisista altaista. Viileän treeniradan lisäksi uimalasta löytyy mm. vesiliukumäki, höyrysauna, suola-allas ja useita erilämpöisiä pikkualtaita 44 asteeseen saakka. Kaikki vesi lämpeää geotermisesti ja altaat ovat auki ympäri vuoden. Uiminen näyttääkin olevan yksi islantilaisten suosikkiharrastuksista, ja lämpimässä polskiessa on hyvä vaihtaa tuttujen kanssa kuulumisia.

Koska lauantaina olimme jo nähneet lähes kaikki “pakolliset” turistikohteet, sunnuntaina pystyi helpommin keskittymään yksityiskohtiin. Itseäni viehättivät virtaviivaiset, kirkkaanpunaiset katulamput, geometriset liikenteenjakajat ja pikselitaiteelta vaikuttavat katukiveykset. Onnistuin kuitenkin tuhoamaan muistikorttini ennen kuin sain siirrettyä viimeisen päivän kuvat turvaan koneelle. Kaikki meni, vähän itketti, mutta minkäs teet. Onneksi hyvät reissumuistot säilyvät mielessä paljon muistikorttia paremmin.

Linkitän tähän loppuun muutaman musiikkivideon. Ensimmäistä korvamatoa kuulimme jatkuvasti autoradiosta. Toisen videon avulla pääsee virtuaalimatkalle suoraan Reykjavikin kaduille ja katoille. Kolmannessa videossa räppäri ratsastaa betonilähiön läpi islanninhevosella! :D Jotenkin liikuttavaa.