Miami Mini Vacation, the Third and Best Day: Skyporn, Everglades National Park & Sunset Sailing on Biscayne Bay

IMG_20181111_063129

Our third vacation day was damn near perfect. I still couldn’t sleep normally (read: enough), but at least my insomnia made it easy to get to the beach in time for sunrise. And what a colourful sunrise it was – goes easily in my top three.

It had been raining heavily all night and storm clouds were still around in the morning. The first sunrays pierced the cloud cover and coloured the sky in bright shades of yellow, orange and pink. I even spotted a full rainbow! It came as no surprise that the treasure at the end of the ‘bow was a bright green lifeguard tower.

IMG_20181111_063240IMG_20181111_064603IMG_20181111_064952IMG_20181111_071648

In addition to gawking at the sky, I also had a plenty of time to swim before I needed to head back to the hotel for breakfast. At breakfast, they served strawberries and Nutella in tiny jars. If I’m being completely honest, this fine Sunday would have been the best vacation day based on its first couple of hours alone. But there was more to come! After breakfast, Carlos picked us up again and drove us to Everglades National Park.

IMG_20181111_095402

As most are probably aware, Everglades is absolutely teeming with alligators, but it is also home to a variety of rare species, such as the manatee and the Florida panther. The airboats which are used to tour the area are fast and fun but they also make a deafening noise – earplugs required here! If you cannot spot a wild alligator hiding the rich vegetation, you can participate in an “alligator show” after the boat tour. Even though the name suggests some kind of a circus spectacle where the poor crocodilians must jump through flaming hoops to entertain the tourists, in reality the show is more like a brief summary of interesting alligator facts.

I, for one, learned that alligators don’t actually like the taste of humans and therefore try to avoid snacking on homo sapiens. However, they also have very bad eyesight. So, if you somehow end up falling in the water, don’t stay in an upright position where only your head pokes out above water, as the ‘gators might confuse you for a tastier meal. Instead, float on your back and spread out your limbs – the shape will help signal to the alligators that this piece of meat tastes yucky. Leave a comment below if this tip saved your life – I’ll be waitin’!

IMG_20181111_103628IMG_20181111_104348

After the park tour, we headed out for some good ol’ fashioned BBQ lunch at Shorty’s BBQ. To a European weakling such as myself, the portions seemed humongous and they could have easily fed at least three of me. Add to that the foot-long corn cobs swimming in butter, the ones that they claimed were only appetisers, and I was left completely stuffed. Apparently, you’re not even meant to finish your meal in one sitting but instead make good use of the doggy bag. Maybe it’s just me, but I’d rather go out to eat a smaller meal every day than keep heating up the same leftovers for days on end. Buuut, when in Rome, right? The food was okay, nothing to write home about, but the mouth-watering BBQ sauce made everything delicious.

Before our whole trip, I had been most excited about Everglades, but when Sunday’s final activity came along, it quickly became the clear winner: Caribbean Spirit took us on a two-hour sunset cruise on Biscayne Bay, and it was quite likely the best thing ever! Chilling out on the catamaran net with a glass of bubbly in one hand, surrounded by turquoise waters, feeling the captain’s playlist fill our souls with Caribbean vibes, and all this against the backdrop of the impressive Miami skyline and the setting sun in the horizon: perfection. If you’re in Miami and only have time for one activity, let this be it! Don’t even consider anything else.

IMG_20181111_173651IMG_20181111_172807Miami groupIMG_20181111_172120IMG_20181111_172611IMG_20181111_184025

To read all my Miami trip posts in English, use the tag Miami18EN!

Miniloma Miamissa, 3. ja paras päivä: Evergladesin kansallispuisto & purjehdusta Biscayne Baylla

IMG_20181111_063129

Kolmas lomapäivä hipoi jo täydellisyyttä. En vieläkään saanut nukuttua normaalisti (eli riittävästi), mutta unettomuuden ansiosta ehdin jälleen aamulenkille auringonnousua ihmettelemään. Oli muuten sellainen värishow, että menee heittämällä kaikkien näkemieni auringonnousujen top kolmoseen, ellei jopa ykköseksi. Yön aikana oli satanut rankasti ja tummia myrskypilviä seilasi taivaalla vielä aamullakin. Pilviverhon läpi sitkeästi puskeneet auringonsäteet värjäsivät taivaan keltaisen, oranssin ja pinkin sävyillä, ja bongasinpa myrskytaivaalta kokonaisen sateenkaarenkin. En yllättynyt lainkaan, että aarre kaaren päässä oli kirkkaanvihreä rantavahtikoppi.

IMG_20181111_063240IMG_20181111_064603IMG_20181111_064952IMG_20181111_071648

Liekehtivän taivaan toljottelun lisäksi ehdin lillutella lämpimässä meressä hyvän tovin ennen hotellin aamupalalle suuntaamista. Aamupalalla tarjoiltiin mansikoita ja Nutellaa pienistä annospurkeista.  Jos ihan tosissaan puhutaan, niin tämä sunnuntai olisi ollut loman paras päivä jo näiden aamun ensimmäisten tuntien perusteella. Mutta lisää oli luvassa! Heti aamiaisen jälkeen Carlos nappasi meidät taas kyytiinsä ja noin kolmen vartin ajomatkan jälkeen pääsimme innolla odottamalleni visiitille Evergladesin kansallispuistoon.

IMG_20181111_095402

Evergladesin rämealueen eteläkärjessä sijaitseva Evergladesin kansallispuisto on yksi Unescon maailmanperintökohteista, joka tunnetaan erityisesti alligaattoreistaan. Alueella elää myös useita harvinaisia lintulajeja ja jopa merilehmiä ja floridanpuumia. Rämeellä liikutaan vauhdikkailla, huumaavaa meteliä pitävillä, asiantuntevien oppaiden ohjaamilla airboat-veneillä, joista käsin pääsee tihrustamaan villejä alligaattoreita.

Mikäli luonnonvaraisia yksilöitä ei jostain syystä sattuisi äkkäämään tiheän kasvillisuuden seasta, niin venekierroksen jälkeen pääsee vielä katsomaan lyhyen alligaattorishow’n. Kyseessä ei kuitenkaan ole mikään sirkusesitys, jossa poloisia krokotiilieläimiä käskytettäisiin hyppimään liekehtivien hulahularenkaiden läpi turistien huviksi, vaan pikemminkin koulutustilaisuus, jossa hoitaja sivistää yleisöä alligaattoreiden sielunelämästä.

Opin esimerkiksi sen, että alligaattorit eivät tykkää ihmisen mausta ja pyrkivät siksi välttämään matti- ja maijameikäläisiä välipaloina. Niillä on kuitenkin myös todella huono näkö. Mikäli siis joutuu veden varaan alligaattoreja kuhisevassa maastossa, ei pidä räpiköidä pystypäin niin, että vain pää pilkottaa veden pinnalta, koska silloin likinäköinen matelija saattaa erehtyä luulemaan ihmistä joksikin paremmaksi makupalaksi. Sen sijaan tulee kellua meritähtenä, jotta kropan muoto auttaisi alligaattoria päättelemään, että vedessä lilluu pahanmakuista lihaa. Jään odottamaan ensimmäistä kiitoskommenttia tästä  näppärästä hengenpelastusvinkistä.

IMG_20181111_103628IMG_20181111_104348

Kansallispuistokierroksen jälkeen kävimme mättölounaalla Shorty’s BBQ -ravintolassa, jonka sekalaisella sisustuksella taidettiin tavoitella Wanhan Hyvän Ajan saluunan tunnelmaa. Valtavilla yhden hengen grilliliha-annoksilla olisi voinut ruokkia useamman perheen, ja lähes kyynärän mittaisia, voissa uiskennelleita maissintähkiä väitettiin alkupaloiksi. Tarkoitus ei kuulemma olekaan syödä koko annosta yhdeltä istumalta, vaan ottaa loput doggy bagissa mukaan kotiin ja ruokkia itsensä jämillä koko loppuviikko. Eikö kuitenkin olisi mukavampi käydä syömässä uusi normaalikokoinen annos useampana päivänä kuin lämmitellä uudelleen samoja jämäpaloja hamaan ikuisuuteen? No, maassa maan tavalla. Ruoka itsessään oli melko perusmättöä, mutta talon oma grillikastike nosti annoksen näläntappajasarjasta makuelämykseksi.

Olin ollut etukäteen eniten innoissani Evergladesista, mutta sunnuntain loppuhuipennus pyyhkäisi suvereenisti matkaohjelman kärkisijalle: parituntinen purjehdus Biscayne Baylla auringonlaskun aikaan oli hyvin todennäköisesti parasta ikinä! Lepäilyä Caribbean Spirit -katamaraanin verkolla, ympärillä turkoosi meri, kädessä lasillinen kuohuvaa, kaiuttimissa kapteenin karibialaista tunnelmaa henkivä soittolista, taustalla Downtown Miamin siluetti hiljalleen hämärtyvää taivasta vasten – tästä ei puuttunut enää mitään. Jos Miamissa lomaillessaan osallistuu vain yhteen järjestettyyn aktiviteettiin, mitään muita vaihtoehtoja ei tämän lisäksi kannata edes harkita!

IMG_20181111_173651IMG_20181111_172807Miami groupIMG_20181111_172120IMG_20181111_172611IMG_20181111_184025

Kaikki tähän reissuun liittyvät suomenkieliset tekstit löydät tägillä Miami18FI!

Miami Mini Vacation, Day 2: Biking & Basketball

IMG_20181110_063529

There’s something quite exotic about sunrises. In my everyday life, I see them about as often as I see unicorns, but when travelling, the sloth-like part of my personality makes way for some highly uncharacteristic behaviour: on holiday, my favourites are the tranquil moments before the rest of the city wakes up. On the second morning of our vacation, my internal clock was still so messed up that I woke up painlessly after just four hours of sleep, well before my alarm. My coworker, with whom I was sharing a room, joined me and together we took a half-hour stroll to watch the sunrise from the South Pointe Park Pier.IMG_20181110_064845

Seagulls screeched, frothy waves washed over the sand and the salty scent of the ocean hung in the air as the first rays of sun gently began to warm up our skin. A handful of enthusiastic joggers were already up and about before the heat would make exercise too draining. I wish I could always begin my mornings like this. On our way back to the hotel, we walked along the beach, took a couple of dips in the ocean, and also got to check out many of the famous lifeguard towers. Miami sure is a colour lover’s paradise – I was about to burst with excitement about all those rainbow explosions!IMG_20181110_063312IMG_20181110_065105IMG_20181110_071721

After breakfast, we went on a guided bike tour around Miami Beach, arranged by Bike and Roll. We biked at a slow pace around the island and admired all the colourful art deco buildings. Along the way, we also stopped by the Holocaust Memorial and the botanical gardens. I don’t normally go on guided tours, but I warmly recommend spending a couple hours on this bike tour. In a relatively short time, we got to see and experience many things we would have missed otherwise. (The last two pictures were taken on a different day, but I thought they fit here best. That should explain the wet asphalt. :))IMG_20181110_102733 IMG_20181110_110907
IMG_20181110_113217 IMG_20181110_115624
IMG_20181111_072659
IMG_20181111_073112

After the bike tour, we headed out to the Ocean’s Ten restaurant located on Ocean Drive for lunch, which quickly became of the boozy variety. If they know anything in Miami, it’s how to mix drinks properly! Half of our group stayed behind to order more rounds while the other half went to the beach for a couple of hours. I joined the beach posse.IMG_20181110_072644

After a few hours of worshipping the sun, it was time for a meal again, this time at the Forrest Gump themed restaurant Bubba Gump Shrimp Co. in Downtown Miami. The Jenny’s Catch fish portion was swimming in butter, which I didn’t mind at all. In fact, I’m trying to launch a new idiom, “rolls like a greased sloth”. The best part of this three-course meal were still the deceptively tasty cocktails, which was the case in many of the other restaurants we sampled, as well.IMG_20181110_173909

We ended the evening with some NBA and went to see the game between Miami Heat and Washington Wizards. Unfortunately, American Airlines Arena wasn’t anywhere near full capacity, which put a bit of a damper on the general atmosphere. However, this was still pretty good for my first experience with basketball. Starting with the players’ introductions, everything was just so grand: the bombastic commentary combined with the Rammstein-style pyrotechnics didn’t leave me cold. Feuer frei! I did find it strange how they played music even when the game was on, and not only on breaks – don’t the constant sound effects disturb the players’ concentration at all? Our waiter at Bubba Gump had taught us the proper chant, Let’s go Heat!, but no amount of chanting could prevent the Wizards from winning in the fourth quarter. I guess I bought the wrong team’s snapback.IMG_20181110_213507

To read all my Miami trip posts in English, use the tag Miami18EN!

Miniloma Miamissa, 2. päivä: pyöräilyä ja pallopelejä

IMG_20181110_063529

Auringonnousut ovat minulle olennainen osa reissueksotiikkaa. Arjessa näen niitä suunnilleen yhtä usein kuin yksisarvisia, mutta matkaillessa laiskiaisluonteeni väistyy; matkoilla suosikkejani ovat juuri nuo seesteiset hetket ennen muun kaupungin heräämistä. Toisena loma-aamuna sisäinen kelloni oli edelleen niin sekaisin, että neljän tunnin unien jälkeen pomppasin kivuitta ylös hyvissä ajoin ennen asettamaani herätystä. Huoneen kanssani jakanut työkaverini liittyi seuraani, ja kävelimme yhdessä puolisen tunnin matkan katselemaan nousevaa aurinkoa South Pointe Park Pier -laiturin tuntumasta. IMG_20181110_064845

Lokit kirkuivat, kuohuvat aallot pyyhkivät rantahiekkaa ja ilmassa leijui meren suolainen tuoksu, kun ensimmäiset auringonsäteet alkoivat kevyesti lämmittää ihoa. Muutamat reippaat lenkkeilijät olivat jo lähteneet liikkeelle ennen kuin helle tekisi juoksemisesta tuskaa. Voisipa aamun aloittaa aina näin. Kävelimme  lopuksi rantaa pitkin takaisin hotellille aamupalalle, ja paluumatkalla pääsimme pikapulahdusten lisäksi bongailemaan Miami Beachin kuuluisia baywatch-koppeja. Miami on todellakin kirkkaiden värien ystävien paratiisi – olin pakahtua kaikkiin noihin sateenkaariräjähdyksiin!
IMG_20181110_063312IMG_20181110_065105IMG_20181110_071721

Aamupäivän ohjelmassa meillä oli tällä kertaa Miami Beachin opastettu pyöräkierros Bike and Roll -yrityksen järjestämänä. Pyöräilimme verkkaista tahtia ympäri saarta ihailemassa värikkäitä art deco -rakennuksia. Matkan varrella pysähdyimme myös holokaustimuistomerkillä ja kasvitieteellisessä puutarhassa. En normaalisti harrasta opastettuja retkiä, mutta tätä muutaman tunnin pyöräilyä suosittelen kyllä lämpimästi. Suhteellisen lyhyessä ajassa tuli näin nähtyä ja koettua paljon sellaista, mikä olisi muuten jäänyt kokonaan väliin. (Kaksi alimmaista kuvaa on otettu eri päivänä, mutta katsoin niiden sopivan parhaiten tähän yhteyteen. Siinä selitys märälle asfaltille. :))
IMG_20181110_102733 IMG_20181110_110907
IMG_20181110_113217 IMG_20181110_115624
IMG_20181111_072659
IMG_20181111_073112

Pyöräkierroksen jälkeen suuntasimme Ocean Drivella sijaitsevaan Ocean’s Ten -ravintolaan lounaalle, joka pian kääntyi varsin kosteisiin merkkeihin. Jos Miamissa mitään osataan, niin se on drinkkien sekoittelu! Osa porukasta jäi vielä tilailemaan uusia kierroksia, kun osa suuntasi muutamaksi tunniksi rannalle loikoilemaan. Itse liityin rantaryhmään.IMG_20181110_072644

Muutaman tunnin auringonpalvonnan jälkeen olikin taas ruokailun aika, tällä kertaa Forrest Gump -teemaravintola Bubba Gump Shrimp Co.:ssa. Jenny’s Catch -kala-annos oli kuorrutettu noin puolella kilolla voita, mutta en pistänyt sitä lainkaan pahakseni. Yritän nimittäin saada kauniiseen kieleemme lanseerattua uutta sananpartta “vyöryy kuin rasvattu laiskiainen”. Petollisen maistuvat cocktailit olivat silti kolmen lajin illallisen parasta antia, aivan kuten monessa muussakin kokeilemassamme ravintolassa.IMG_20181110_173909

Ilta huipentui NBA-korismatsiin, jossa Miami Heat kohtasi Washington Wizardsin. Lähes 20 000 katsojaa vetävä American Airlines Arena täyttyi valitettavasti vain puoleen täydestä kapasiteetistaan, mikä söi hieman yleistunnelmaa. Ei tämä silti ollut hassumpi ensikokemus koripallosta. Jo pelaajien esittelyssä oli otettu kirjaimellisesti kaikki paukut käyttöön, kun jenkkiläisen mahtipontinen selostus sekoittui Rammstein-tyyliseen pyrotekniikkaan. Feuer frei! Erikoista oli tapa, jolla tehostemusiikkia soitettiin myös pelin ollessa käynnissä, eikä ainoastaan katkoilla. Luulisi, että jatkuvat äänitehosteet syövät jo pelaajien keskittymistä? Bubba Gumpin tarjoilijamme oli ystävällisesti opettanut meille virallisen kannustushuudon, “Let’s go Heat!”, mutta kaikista huuteluista huolimatta Wizardsit korjasivat potin viimeisessä erässä. Taisin ostaa väärän joukkueen fanilippiksen.
IMG_20181110_213507

Kaikki tähän reissuun liittyvät suomenkieliset tekstit löydät tägillä Miami18FI!

Miami Mini Vacation, Day 1: Jet Lag, Miami City Tour & Wynwood Walls

IMG_20181109_134222Travel to Miami, leave your sunglasses at home!

I still find it hard to believe this actually happened. Earlier this year my team at work won a sales contest, which meant that last month I got to go on an all-expenses-paid reward trip to Miami, FL. The trip was sponsored by a large Finnish manufacturer of sweets. Slothie and the Chocolate Factory, anyone? I was joined by the candy company’s representative (our host, a.k.a. Mr. Picks-Up-The-Tab), one of my workmates, a buyer from our company, as well as four other victorious sellers from our other branches.

Before this trip, I had never been to the other side of the pond. In all honesty, if I had been planning a self-funded trip to the States, Florida wouldn’t have been my first pick. The stereotypical image of retirees flocking to the state to heal their aching bones occupied my mind. However, Miami was a hugely positive surprise, and it surely didn’t hurt to get a little break from the greyness and misery also known as November in Finland. The biggest downside was that the long flights ate up nearly two days out of my one-week holiday. I would have loved to stay longer, but this time it wasn’t possible to move the return flight to a later date since the eight of us were travelling as one group. It turned out to be ok, though – had I skipped any more classes, I really would have struggled to catch up with my studies. As evidenced by my more-than-lax blogging schedule, this Autumn has been an incredibly busy time for me.

 IMG_20181109_062717Pool area at sunrise, Washington Park Hotel South Beach

As a little addition to my reward package, I also got my first taste of debilitating jet lag. During the 11-hour outbound flight, I didn’t sleep a wink. Instead, I tried to finish a huge backlog of coursework at the mercy of Finnair’s spotty in-flight wifi. We finally made it to our hotel late on Thursday evening in the local time. The first night, I managed to get exactly two hours of sleep before waking up to a feeling of heavy nausea. I suffered through the rest of the night all curled up, just waiting for the morning, waiting to feel better. At the break of dawn, I dragged myself to the beach while the rest of the group remained in their comfy beds. It’s really quite miraculous how easy it was to forget how sick I really felt – all it took was the chance to dig my toes in the warm sand and watch the colourful sunset above the surging turquoise waves.

Now, two hours would make for a perfectly acceptable nap time, but it isn’t nearly enough to sustain a sloth for an entire day. But this was not the time nor place for tiredness, as our days were packed with activities. Our first full vacation day started with a three-hour Miami City Tour on a minibus. We were accompanied by a Finnish guide, who told us about the sights and local culture. We made a quick pit stop at a cigar shop in Little Havana and then proceeded to have lunch in the Wynwood Art District.

IMG_20181109_121019Wynwood Kitchen and BarIMG_20181109_123810Octo a la Plancha

Wynwood Kitchen and Bar served us a wide selection of drinks and tapas, of which my favourite was the deliciously tentacled portion pictured above. I normally travel on a budget, so this “order whatever you want on the company Visa” type of wining and dining felt almost awkward at first. I mean, how many tapas can I order before feeling like a complete mooch? Well, I quickly got over it, and so did the others. The final bill was a sight to behold. At least nobody was left hungry!

While our driver Carlos took everyone else back to South Beach right after lunch, my workmate and I decided to stay behind to tour the Art District and admire the endless graffiti and colourful buildings. I took so many photos that I had to make a separate gallery out of them. Click on any picture below to browse their bigger versions.

 

I’ve never seen such a delightful hotchpotch of colours and patterns as I did in Wynwood – ¡me encanta! From Wynwood, we still continued our tour by walking a couple kilometres to the city centre, because there would have been no more time for such things later. Sure, we could have caught the bus, but who has the patience to wait for those?

IMG_20181109_155733

As the temperature remained at around 29–32 °C for the duration of our holiday, our short walk across the concrete jungle quickly became sweaty business. On the way, we popped into a Burger King to get some refreshments, and that way also caught an authentic glimpse of the everyday life of the eighteenth most obese nation in the world (WHO 2017). If these buckets o’ diabetes above are only “medium” in size, then I’m pretty sure the largest cups would be big enough to swim in.

The vibe in downtown Miami was strangely retro-futuristic: steel, glass, tall-ass skyscrapers, surprising colours and shapes, slip roads going in every direction, expensive cars, commuters on the elevated Metromover snaking its way across town, high above the streets. It was like a trip to the future – not my future, but future as imagined in the 80s. I could have spent days just exploring the architecture in the city. This is something not to be missed, even if you’re in Miami primarily for a beach holiday! Here’s another gallery of my skyscraper snaps:

 

We finally reached our daily walking limit and caught a bus back to South Beach. We made it back just in time before sunset, and managed to get in a quick dip in the warm waves of the Atlantic before darkness fell.

IMG_20181109_172807_001
IMG_20181109_175543

In the evening, the whole group gathered together again for dinner. This time, we chose the Brazilian restaurant Boteco Copacabana on Española Way. I think our most important criterion this time was the ability to get a table for eight without a reservation on a Friday night, but the food was good enough and the drinks even better. Seated outside on the street, we even got to sneak a peek of two flamenco dancers hired by the restaurant next to us. The street really lived up to its name there.

IMG_20181109_190926Española Way

To read all my Miami trip posts in English, use the tag Miami18EN!

 

Miniloma Miamissa, 1. päivä: Jet lag, Miamin kiertoajelu & Wynwood Walls

IMG_20181109_134222Matkusta Miamiin, unohda aurinkolasit kotiin!

Tätä on vieläkin vaikea uskoa todeksi. Tänä keväänä kävi nimittäin niin onnellisesti, että työpaikkani myyntikisasta napsahti voitto kotiin, ja palkinnoksi pääsin marraskuiselle minilomalle Miamiin. Matka oli suuren suomalaisen makeisvalmistajan sponsoroima. Yhtiön edustajan (eli matkan isännän, eli maksumiehen) lisäksi seuraan liittyi työkaverini, ketjun osto-osaston edustaja ja neljä muuta voitokasta myyntitykkiä toisista toimipisteistä.

Ennen tätä reissua en ollut koskaan käynyt Atlantin takana. Rehellisyyden nimissä on myönnettävä, ettei Florida olisi ollut ensimmäinen ehdokas, mikäli olisin ollut matkustamassa Yhdysvaltoihin omalla rahalla. Mielikuva kolottavia luitaan parantelevista eläkeläisistä istui tiukassa. Miami pääsi kuitenkin yllättämään todella positiivisesti, eikä pieni tauko valossa ja lämmössä tuntunut ollenkaan hassummalta idealta marraskuun harmauden taittamiseen. Pitkät lennot söivät viikon mittaisesta lomasta kuitenkin lähes kaksi kokonaista päivää, ja olisinkin mielelläni viipynyt perillä pidempään. Ryhmämatkaan sisältyneen paluulennon siirtäminen ei kuitenkaan tällä kertaa onnistunut, mikä oli näin jälkikäteen ajateltuna ihan ok. Yhtään pidemmällä lintsauksella olisin jäänyt opinnoista liikaa jälkeen. Blogin lievästi sanoen verkkaisesta päivitystahdista voinee jo päätellä, kuinka kiirettä on tässä syksyllä pidellyt.

 IMG_20181109_062717Allasalue auringonnousun aikaan, Washington Park Hotel South Beach

Sain palkintopaketin kylkiäisenä myös elämäni ensimmäisen maistiaisen lamaannuttavasta jet lagista. 11-tuntisen lennon aikana en nukkunut lainkaan, vaan yritin tehdä rästiin jääneitä kurssitöitä Finnairin pätkivän wifin armoilla. Saavuimme lopulta hotellille myöhään torstai-iltana paikallista aikaa. Ensimmäisenä yönä sain unta tasan kaksi tuntia, jonka jälkeen heräsin rankkaan pahoinvointiin. Loppuyön kärvistelin kippurassa hereillä odottamassa parempaa oloa ja aamunkoittoa. Heti aamun sarastaessa raahauduin muutaman korttelin matkan Miami Beachin rannalle, kun muu matkaseurue vielä tuhisi tyytyväisinä huoneissaan. Kummasti se moukaroitu olo unohtui, kun sain upottaa varpaat hiekkaan ja ihailla värikästä auringonnousua turkoosina kuohuvan meren yllä.

Kaksi tuntia on normaalisti passeli pituus päikkäreille, ei yöunille. Väsymykselle ei kuitenkaan ollut matkaohjelmassa tilaa, sillä päivät oli pakattu täyteen tekemistä. Ensimmäisen varsinaisen lomapäivän korkkasimme aamulla kolmen tunnin kiertoajelulla Miamissa. Suomalainen opas kertoili meille nähtävyyksistä ja paikallisista tavoista. Matkalla piipahdimme yhdessä Pikku-Havannan sikariliikkeistä, jonka jälkeen jatkoimme Wynwood Art District -alueelle lounaalle.

IMG_20181109_121019Wynwood Kitchen and BarIMG_20181109_123810Octo a la Plancha

Wynwood Kitchen and Bar -tapasravintolassa pöytämme notkui drinkeistä ja herkuista, joista oma suosikkini oli ylläolevan kuvan lonkeroannos. Yleensä reissaan melko tarkalla budjetilla, joten tällainen huoleton firman piikkiin -tyyppinen ruokailu (ja juomailu) tuntui alkuun jopa hankalalta. Kuinka monta tapasta edes kehtaa tilata? No, nuukailusta päästiin kuitenkin nopeasti yli ja kahdeksanhenkisen porukkamme lasku venyi lopulta ihan kunnioitettavan mittaiseksi. Eipä jäänyt nälkä!

Kun muut palasivat heti lounaan jälkeen kuskimme Carlosin kyydissä takaisin majapaikkaamme South Beachille, päätin työkaverini kanssa jäädä vielä kiertelemään ja katselemaan Wynwoodin lukuisia graffitiseiniä ja värikkäitä rakennuksia. Kuvia tuli räpsittyä niin ahkeraan, että tein niistä tähän erillisen gallerian. Kuvien suurempia versioita pääsee selailemaan klikkaamalla niistä mitä tahansa.

Missään en ole nähnyt yhtä iloista värien ja kuvioiden sekamelskaa kuin Wynwoodissa – ¡me encanta! Wynwoodista kävelimme vielä muutaman kilometrin Miamin keskustaan, koska muina päivinä kaupunkikierrokselle ei olisi enää ollut aikaa. Busseja olisi toki myös kulkenut, mutta ei kai semmoisia kukaan malta odotella.

IMG_20181109_155733

Kun lämpötila pyöri 29–32 asteen tuntumassa koko reissun ajan, kävi kevyt kävelylenkki betoniviidakossa hyvin hikiseksi hyvin pian. Poikkesimme matkalla Burger Kingissä hakemassa virvoketta, ja sitä kautta näimme myös autenttisen vilauksen maailman 18. lihavimman (WHO 2017) kansan arjesta. Jos noiden diabetesämpärien koko on vasta “medium”, niin suurimpaan mukiin mahtuisi todennäköisesti kylpemään.

Keskustassa tunnelma oli erikoisen retrofuturistinen: terästä, lasia, taivaisiin kohoavia pilvenpiirtäjiä, yllättäviä värejä ja muotoja, sinne tänne risteileviä ramppeja, kalliita autoja, työmatkalaisia katujen yllä kulkevan Metromover-sähköjunan kyydissä. Aivan kuin olisin sukeltanut tulevaisuuteen – mutta en omaan tulevaisuuteeni, vaan 80-luvun kuvitelmaan siitä. Olisin voinut käyttää päiväkausia pelkkään keskustan arkkitehtuurin ihmettelyyn. Tätä ei kannata jättää väliin, vaikka tulisikin Miamiin ensisijaisesti rantalomalle! Rakensin näistäkin kuvista pienen gallerian, joka toimii samoin klikkaamalla kuin edellinenkin.

Lopulta kävelyvimmassakin tuli raja vastaan, joten nappasimme keskustakierroksen päätteeksi bussin takaisin South Beachille. Ehdimme takaisin juuri sopivasti ennen auringonlaskua ja karistimme päivän pölyt pikapulahduksella Atlantin lämpimiin aaltoihin ennen pimeän laskeutumista.

IMG_20181109_172807_001
IMG_20181109_175543

Päivän päätteeksi kokoonnuimme vielä illastamaan koko porukan voimin. Ruokapaikaksi valikoitui tällä kertaa Boteco Copacabana, brasilialainen ravintola Española Wayn varrelta. Tärkein kriteeri taisi olla se, että saimme perjantai-iltana kahdeksan hengen pöydän ilman varausta, mutta ruoka oli ihan hyvää ja drinkit sitäkin parempia. Kadunvarren pöydästä pystyi mässytyksen lomassa myös vilkuilemaan viereisen juottolan flamencotanssijoita. Ihan nimensä veroinen katu.

IMG_20181109_190926Española Way

Kaikki tähän reissuun liittyvät suomenkieliset tekstit löydät tägillä Miami18FI!