Viikonloppu Reykjavikissa

IMG_2631

Kultaisen kierroksen jälkeen meillä oli vielä kaksi kokonaista päivää käytettäväksi kaupunkilomaan Reykjavikissa. Yövyimme aivan Hallgrimskirkjan vieressä. Kirkko on valtava ja erottuu horisontista lähes mistä tahansa suunnasta katsottuna, joten majapaikkamme sijainti oli ammattieksyjälle jo suunnistusmielessä kätevä. Turistikierroskin oli hyvä aloittaa ihailemalla kirkon sisustaa ja pälyilemällä Reykjavikin värikkäitä kattoja korkeasta tornista käsin.

IMG_2633IMG_2642

Kirkkopysähdyksen jälkeen jalkauduimme kaupungin kaduille. Ensivaikutelmalta Reykjavik on sympaattisten puutalojen ja seiniä koristavien graffitien sekametelisoppa, jossa ei turhia pingoteta (vaikka traktorit onkin katsottu tarpeelliseksi erikseen kieltää kaduilta ruuhka-aikoina). Hot dog -kojun nuori mies taisteli harmaan päivän matelevaa aikaa vastaan lauleskelemalla luukkunsa takaa niin, että komea ääni kaikui koko korttelissa. Kun itse kirosimme sateenvarjon puutetta ja kiskoimme huppuja paremmin päähän, vastaan kävellyt pukumies sulki silmänsä, käänsi kasvonsa taivasta kohti ja hymyili pisaroille, jotka pomppivat hänen poskiensa kautta tienvarsien lammikkojen jatkoksi.

IMG_2654IMG_2688IMG_268520170211_092106IMG_2651IMG_2648
Satamassa aloimme ihmetellä samaan suuntaan kulkevaa ihmisletkaa: kymmeniä perheitä ja pariskuntia. Liityimme uteliaisuuttamme jonon jatkoksi. Pian selvisi, että paikallisella pelastuslaitoksella oli käynnissä jonkinlainen avoimien ovien päivä, ja pääsimme ilmaiselle kierrokselle rannikkovartioston alukselle! Pihalla oli esittelyssä myös rivi erilaisia pelastusajoneuvoja, mm. jättiläismäinen maasturi sisämaan hankalaa maastoa varten. Autonvuokraajia ei taideta turhaan pelotella Islannin vaikeakulkuisista pikkuteistä.

IMG_2664IMG_2670IMG_2674IMG_2679

Lauantai-illan päätteeksi kävimme katsomassa mahtavan How to Become Icelandic in 60 Minutes -esityksen konserttitalo Harpassa. Yhden miehen englanninkielinen show sisälsi stand upin lisäksi runsaasti erilaista rekvisiittaa ja videomateriaalia, joiden avulla yleisöstä oli tarkoitus koulia uusia, päteviä islantilaisia väestökadosta kärsivää maata varten. Tätä voin varauksetta suositella aivan jokaiselle! Olisi hyvin, hyvin hankalaa pitää pärstä peruslukemilla Bjarni Haukur Þórssonin käsittelyssä. Myös konserttitalo itsessään on melkoinen nähtävyys.

IMG_2678IMG_2681IMG_2693IMG_2689

Sunnuntaina kävimme lilluttelemassa ihanassa Laugardalslaugin ulkoilmauimalassa, mihin Reykjavikin-matkaajan kannattaa ehdottomasti suunnata. Pääsylippu oli kohtuuhintainen, alle 1000 ISK, ja sillä pääsi nauttimaan monista erilaisista altaista. Viileän treeniradan lisäksi uimalasta löytyy mm. vesiliukumäki, höyrysauna, suola-allas ja useita erilämpöisiä pikkualtaita 44 asteeseen saakka. Kaikki vesi lämpeää geotermisesti ja altaat ovat auki ympäri vuoden. Uiminen näyttääkin olevan yksi islantilaisten suosikkiharrastuksista, ja lämpimässä polskiessa on hyvä vaihtaa tuttujen kanssa kuulumisia.

Koska lauantaina olimme jo nähneet lähes kaikki “pakolliset” turistikohteet, sunnuntaina pystyi helpommin keskittymään yksityiskohtiin. Itseäni viehättivät virtaviivaiset, kirkkaanpunaiset katulamput, geometriset liikenteenjakajat ja pikselitaiteelta vaikuttavat katukiveykset. Onnistuin kuitenkin tuhoamaan muistikorttini ennen kuin sain siirrettyä viimeisen päivän kuvat turvaan koneelle. Kaikki meni, vähän itketti, mutta minkäs teet. Onneksi hyvät reissumuistot säilyvät mielessä paljon muistikorttia paremmin.

Linkitän tähän loppuun muutaman musiikkivideon. Ensimmäistä korvamatoa kuulimme jatkuvasti autoradiosta. Toisen videon avulla pääsee virtuaalimatkalle suoraan Reykjavikin kaduille ja katoille. Kolmannessa videossa räppäri ratsastaa betonilähiön läpi islanninhevosella! :D Jotenkin liikuttavaa.

Belgian ympäri kuudessa päivässä: tunnelmallinen Brugge

IMG_2345

Säästimme parhaan lopuksi: Brugge on ehdottomasti kaiken saamansa hypetyksen arvoinen. Kun häissä mainitsimme jatkavamme lomaamme siellä, saimme vastaukseksi ovelia hymyjä ja tietäväisiä katseita. Kaupungilla on ansaittu maine romanttisena parisuhdekohteena.“Aah, leidi haluaa Bruggeen, heh heh?”  Oikeastihan kyseessä oli Kokin idea, ja nerokas idea olikin. Koristeellisia rakennuksia, sokkeloisia mukulakivikatuja ja kaupunkia halkovia kanaaleja: Bruggessa kävelyretkistä ei vain saa tarpeekseen. Kuvat puhukoon puolestaan!

IMG_2343

IMG_2383

IMG_2373

IMG_2342

IMG_2341

IMG_2365

IMG_2370

IMG_2371

IMG_2375

IMG_2379

IMG_2385

IMG_2387

Belgian ympäri kuudessa päivässä: pikapyörähdys Gentissä

IMG_2398

Reissun loppuajan yövyimme ihastuttavassa Bruggessa. Muutama häävieraista oli kuitenkin suositellut meille myös vierailua Gentissä. Päätimme toteuttaa ehdotuksen, koska junamatka oli lyhyt ja halusimme käyttää Rail Passiamme koko rahan edestä.

IMG_2403

Gent vaikutti ihan kivalta vanhoine rakennuksineen ja kanaaleineen, mutta emme silti jaksaneet viipyä siellä puolta päivää pidempään – Bruggeen verrattuna muut kaupungit kalpenevat! Ehkäpä pidemmän vierailun aikana olisimme päässeet paremmin sisään kaupungin tunnelmaan, mutta hyvä näinkin.

IMG_2400

Gentin lounaspaikoista täytyy mainita erikseen thairavintola De Orchidee, jossa pääsee itse valitsemaan wokkiannoksensa sisällön. Ensin on päätettävä, haluaako syödä vege-, liha- vai kanawokin. Kastikkeen tyyppi ja tulisuusaste valitaan omalta listaltaan. Buffetpöydästä saa vapaasti kasata erilaisia raakoja kasviksia ja sieniä lautaselleen, jonka jälkeen kokki nappaa lautasen ja paistaa annoksen valmiiksi ohjeiden mukaan. Vähän kuin wokkipaikkojen Subway?

IMG_2401

Toinen mainitsemisen arvoinen yksityiskohta on monesta ruokakaupasta löytyvä appelsiinimehukone, jollaisia näin myös Itävallassa. Hyllystä napataan tyhjä pullo, joita löytyy eri kokoisina. Tuoreen mehun saa puristettua helposti yhdellä vivun painalluksella. On jotenkin erikoisen tyydyttävää seurata, kuinka kokonaiset hedelmät vierivät puristimeen ja niiden kuoret puristimesta sivukouruihin. Eikä mehuun tule mitään lisäaineita tai muuta ylimääräistä, ainoastaan appelsiinia. Milloin näitä masiinoita oikein saadaan Suomeenkin?!

IMG_2408
IMG_2410

Puiston viileässä varjossa oli hyvä viettää siestaa. Belgiassa tosiaan ymmärretään viheralueiden päälle, ei voi muuta sanoa. Sympaattisin näky oli kuitenkin tauluja maalannut vanha pariskunta, joiden työskentelyä hanhijengi seurasi suurella mielenkiinnolla aivan vierestä.

IMG_2411

Belgian ympäri kuudessa päivässä: öinen Liège

Elokuu vilahti ohi pääosin töitä puskiessa, mutta kuun viimeisellä viikolla sain taas lähteä reissuun, tällä kertaa kihlattuni Kokin kanssa. Kokin paras ystävä C oli menossa naimisiin Belgian Neufchâteaussa. Koska emme saaneet venytettyä budjettia ja vapaa-aikaa useampaan matkaan, suunnittelimme tämän vuoden ainoan yhteisen lomamme hääviikonlopun ympärille. AirBalticin halvat lennot Helsingistä Brysseliin vaativat viiden tunnin välipysähdyksen Riiassa. Pokémon-buumi oli silloin vielä kuumimmillaan, joten nuo tunnit kuluivat nopeasti keskustan puistojen tanskumonstereita jahdatessa.

IMG_2186Poika soutaa, äiti pyydystää magikarppeja

Tämänvuotisten terrori-iskujen vaikutus näkyi selvästi Brysselin lentokentällä: vartijoita ja turvatarkastuksia tönötti joka nurkalla valtavasti enemmän kuin esimerkiksi kolme vuotta sitten, jolloin vierailin Belgiassa ensimmäistä kertaa. Onnistuimme saman tien eksymään oikealle junaraiteelle johtavalta “viralliselta” kulkureitiltä. Olisimme jättilaukkuinemme joutuneet jonottamaan uudelleen turvatarkastuksen läpi ja myöhästyneet sekä lentokenttäjunasta että jatkoyhteydestämme, ellei ystävällinen asemies olisi päästänyt meitä livahtamaan aidan yli tilanteen kuultuaan. Tarkastukset tuntuivatkin lähinnä teatterilta yleisen mielenrauhan turvaamiseksi, tai sitten meillä molemmilla oli vain erityisen harmiton olemus… Kallistuisin kuitenkin ensimmäiseen vaihtoehtoon.

Brysselin varsinaisella juna-asemalla tuli selväksi, ettei kiireelle olisi ollut tarvetta. Junamme  ilmoitettiin ensin olevan myöhässä muutaman minuutin, sitten tervetuliaisminuutteja alkoi ropista tauluun tasaista tahtia. Lopulta liikuttiin kolmen bonusvartin tuntumassa, kunnes etana vihdoin puksutti paikalle. Kotoisaa.

IMG_2196

Perillä Liègessä meitä odotti luksusvastaanotto. C ja hänen tuleva vaimonsa B olivat jo matkustaneet Neufchâteaun kylään ennen vihkimistä, joten saimme heidän asuntonsa (ja autonsa!) käyttöömme. Mukava naapuri kiikutti meille avaimet ja kehotti soittamaan ovikelloa heti, jos tarvitsisimme apua missään asiassa. Emme olleet sen tarkemmin ehtineet jutella yksityiskohdista C:n kanssa, joten aluksi mietimme sohvan kokoa ja vieraspatjan sijaintia nukkumisjärjestelyjä varten. Kurkistus pariskunnan makuuhuoneeseen paljasti kuitenkin, että asunnon ja auton lisäksi myös kunnon sänky oli meille varattu. Belgialaiset. <3

IMG_2197

Pitkän matkustuspäivän jälkeen olisin ollut valmis nukahtamaan siihen paikkaan, mutta nälkä ajoi meidät takaisin keskustaan. Epätavallinen lämpöaalto roikkui painostavana Belgian yllä, ja öisen Liègen tunnelma tuntui lähes välimerelliseltä. Kevätlukukauden ranskan kurssini olin sinnitellyt komeasti läpi huonoimmalla mahdollisella arvosanalla, mutta onnistuinpa silti tilaamaan meille juomat käyttämättä sanaakaan englantia. Sadan tunnin tuskainen opiskelu oli siis ehdottomasti kannattavaa!

IMG_2199

IMG_2201

IMG_2202

IMG_2204

IMG_2208

Pitkä viikonloppu Prahassa, 3. päivä: Vanhankaupungin aukiolta John Lennon -seinälle

IMG_2140

Maanantaina kovin puhti alkoi jo olla poissa; helteet ja ruuhkat olivat tehneet tehtävänsä. Onneksi moni Prahan “pakollisista” nähtävyyksistä oli jo kierretty. Ensimmäisenä pyörähdimme moikkaamassa kuvassa tyytyväisenä lötköttelevää vauvahippoa, mutta muuten eläintarhavisiittimme jäi lyhyeksi. Päädyimme jälleen harhailemaan ympäri kaupunkia ennen illan paluulentoa.

IMG_2163

IMG_2154
IMG_2162

Reddsin kanssa reissailu on aina ollut varsin mutkatonta. Kuitenkin silloin, kun etsimme vanhankaupungin aukiota nälkäisinä ja kuumissamme, surkeista surkeimman mainoskartan avulla (“avulla”) suunnistaen, oli hermojen totaalinen menetys molemmilla hyvin lähellä. Kerta se on ensimmäinenkin! Kuvat eivät tee lainkaan oikeutta aukion rakennusten upeudelle. Olimme molemmat lopulta sitä mieltä, että se pienen hetken nakkiotsailu kannatti kyllä noiden eteen kärsiä.

IMG_2167

Olimme jo edellisenä iltana eksyneet John Lennon -seinälle, mutta maanantaina kävimme vielä katsomassa sitä päivänvalossa. Lennonin murhan jälkeen seinälle alkoi ilmestyä Lennon-aiheisia tekstejä ja kuvia. Aluksi niitä yritettiin peittää viranomaisten puolesta, mutta lopulta yrityksistä luovuttiin ja graffitien annettiin vallata seinä kokonaan. Vuosien saatossa seinän viestien aihepiirit ovat laajentuneet yleisempään suuntaan rauhan ja rakkauden puolesta. Seinä muuttuu jatkuvasti, kun uudet taiteilut pikkuhiljaa peittävät edellisiä näkyvistä.

IMG_2170

IMG_2165
IMG_2168

Tällaiseen orgaaniseen kokoelmaan elämänviisauksia olisi hyvä päättää mikä tahansa reissu. Lentokentällä pääsin vielä halaamaan iki-ihanaa Myyrää. Arvaatko, mikä kymmenistä kuolatahroista on minun aikaansaamani?

IMG_2179

(Oikea vastaus: kaikki niistä. Kompakysymys!)

Pitkä viikonloppu Prahassa, 2. päivä: ruuhkaa, ruokaa ja jazzia

IMG_2046

Toinen päivä alkoi reippaasti, kun ryysimme muun massan vanavedessä Prahan linnoitukselle. Siellä pääsimme ihailemaan myös St. Vituksen jättimäistä, goottilaistyylistä katedraalia. Katedraaliin pääsee sisälle vain tiettyihin kellonaikoihin, ja jono alkoi kiemurrella kolossin ympäri jo reilusti ennen ovien aukeamista. Pikaisen harkinnan jälkeen jätimme letkamallisen kimppahikoilun muiden tuskaksi ja tyydyimme itse kiertelemään ulkoalueita.

IMG_2049Illuminatin juonia! Bongaatko ikkunoista ikivanhan poképallokuvion?

IMG_2040

Ei käynyt kateeksi tätä vastavihittyä pariskuntaa, joka yritti saada valokuvaussession kunnialla päätökseen katedraalin edustalla. Ihmismeressä tuskin sai räpsäistyä yhtäkään kuvaa ilman, että joku punakka turisti pönötti vahingossa taustalla nenäänsä kaivamassa. Tästä omasta paparazziotoksestanikin on jälkikäteen rajattu pois ylimääräisiä ihmettelijöitä.

IMG_2057S niin kuin Sanni

IMG_0176Hello MTV, welcome to my crib!

Löysin tiluksilta myös varsin mukiinmenevän laiskiaispalatsin. Ylemmän kuvan ässäkartano valtavine portteineen ja kultakoristeluineen jäänee kuitenkin kakkosasunnokseni, sillä ihastuin alemman kuvan asumuksen kompaktiin pohjaratkaisuun ja rouheaan hipster-meininkiin hurjasti enemmän.

IMG_2072

IMG_2073

omnom

Ryysiessä tulee nälkä. Lounaaksi kokeilin gulassia leipäkuoresta tarjoiltuna – hyvin maistui! Kaupan päälle meitä ilahdutti villisti rumpuja paukuttanut hare krishna -kulkue, joka purjehti terassien ohi useampaankin otteeseen. Jälkiruoaksi nappasimme paikalliset erikoisuudet, trdelník-leivokset, jotka valmistetaan kieputtamalla taikinaa tikun ympäri paistumaan ja kuorruttamalla lopuksi sokeriseoksella. Redds tilasi annoksensa jäätelötäytteellä, oma rullani voideltiin Nutellalla. Kelpasi!

IMG_2079

Loppuilta kuluikin sitten illallisristeilyllä pitkin Prahaa halkovaa Vltava-jokea. Nappasimme pöydän Jazz Boatin kannelta (huom. ennakkovaraus suositeltavaa). Mahtava livebändi soitti jazzia alakerran suljetussa tilassa. Me napsimme rusinat pullasta, sillä musiikki kuului kaiuttimista hyvin yläkannelle, mutta samalla pääsimme nauttimaan hämärtyvän illan maisemista ilman näköesteitä. Siinä ohessa maistelimme myös kolmen ruokalajin menut viineineen. Kelpasi sekin!

IMG_0280

IMG_2091

IMG_2096

Paluumatkalla hotellille ihailimme kaupungin valoja ja unohdimme, ettei jokivarren koristeellisiin reuna-aitoihin parane pahemmin nojailla. Valtavia verkkoja punovat jättiläishämähäkit ovat siellä aina valmiina väijyssä! Hrrrrr.

IMG_2018

IMG_2007

IMG_2010

Pitkä viikonloppu Prahassa, 1. päivä: Petřín-kukkulalta kaupunkikierrokselle

Olin tuskin ehtinyt toipua kuponkimatkan rasituksista, kun uutta reissua jo pukkasi elokuun alkupuolelle. Suurin osa lähipiiristäni ei ole vieläkään ymmärtänyt Turun ylivoimaisuutta asuinpaikkana, joten tapaamisten järjestäminen vaatii usein hieman erityisjärjestelyjä ja matkustamista. Ystäväni Reddsin kanssa meillä oli tällä kertaa kaksi vaihtoehtoa: joko lähtisimme telttailemaan Nuuksioon tai nappaisimme halpalennon jonnekin päin Eurooppaa. Teltta hävisi kisan kirkkaasti ja päädyimme viettämään venytettyä viikonloppua Prahaan.

Kumpikaan meistä työn uuvuttamista sankareista ei ollut ehtinyt (=viitsinyt) sen kummemmin etukäteen perehtyä kohteeseen, mutta hotellin sentään saimme ennen lähtöä varattua. Saavuimme Prahan lentokentälle myöhään perjantai-iltana ja marssimme ensi töiksemme pankkiautomaatille matkakassaa nostamaan. Siinä räpeltäessä meille valkeni hyvin pian, ettei kummallakaan ollut varmaa tietoa vaihtokurssista. Ilmeisesti hieman varakkaammalle väelle suunnatun automaatin ensimmäisellä ruudulla oli listattuna mukavan pyöreitä vaihtoehtoja, joista Redds mutuili 40 000 korunan vastaavan noin 160 euroa. Beep beep boop! Desimaalivirhe ja kova luotto kaveriin olivat koitua kohtalokseni, kun masiina ilmoitti seuraavaksi sylkevänsä ulos 1600 euron arvosta tšekkirahaa. Onneksi tapahtuman sai vielä peruttua, sillä lopulta minulla oli vaikeuksia saada edes sitä oikeaa 4000 korunan summaa kulutettua.

Redds oli onneksi sen verran kartalla, että osasi navigoida meidät bussin ja metron kautta oikealle hotellille. Itse vain seurasin kiltisti perässä. Lentokentältä kulkee melko hyvin busseja eri suuntiin, mutta jono ainoalle sirukortteja kelpuuttavalle lippuautomaatille oli tuskastuttavan pitkä, kun jokainen turisti vuorollaan jäi ihmettelemään eri vaihtoehtoja. Pro-vinkki: kannattaa varata matkaan mukaan kortti, jossa toimii myös lähimaksuominaisuus. Sitä pääsee käyttämään kahdella muulla automaatilla joiden jonot kulkevat huomattavasti juohevammin.

IMG_2075Akcent Hotel: kiva sisustus, tarpeeksi valssitilaa ja jättimäinen parveke kohtuuhintaan. Kelpaa!

Hyvin nukuttu yö ja hotellin aamupalabuffet auttoivat ensimmäisen varsinaisen lomapäivämme koitoksissa. Ensimmäiset asiat, mitkä kaupungilla kävellessä kiinnittivät huomioni:

  1. Arkkitehtuuri. Voisin ihastella koristeellisia rakennuksia loputtomiin.
  2. Kuuma! Paistetta piisasi, pärstäparkani punoitti jo aamupäivästä.
  3. Ahdistava turistitungos. Väkeä oli kuin Tokmannin ämpärijonossa!

Olen kolunnut jo useamman Euroopan suurista kaupungeista, mutta missään muualla turistien valtavat massat eivät ole vyöryneet samalla tavalla ylitseni kuin Prahassa. Parhaista parhaan* ystäväni Andrew:n sanoin: Prague is not just tourist central, it’s tourist parade, tourist galore, tourist bosom, the bullseye of tourists.” En tiedä, miksi tämä yllätti minut. Edes Eiffel-tornin kupeessa ei ahdistanut samalla tavalla, siellä oli jopa väljää Prahaan verrattuna.

*Happy now?

IMG_1912Kilometrijono Petřín-kukkulan hissille…

IMG_1913…vai pakaratreeni portaissa?

Ensimmäinen kohteemme oli puistojen peittämä Petřín-kukkula. Lentokentältä ostamamme kolmen päivän liput julkiseen liikenteeseen olisivat kelvanneet myös kukkulan huipulle vievään hissiin. Portaat alkoivat kuitenkin kummasti houkuttaa jonon nähtyämme. Hikoilimme ylös parissakymmenessä minuutissa, kun hissijonossa olisi helposti vierähtänyt vähintään tuplasti sama aika. Pisteet sille nerokkaalle yrittäjälle, joka keksi kaupata jäätelöä jonon vieressä!

IMG_1919

Kukkulan päällä selvisi, minnepäin massat oikeastaan velloivat. Kiipesimme itsekin kaikki 299 porrasta Prahan Eiffelin, eli Petřínin näkötornin huipulle. Sieltä avautuivat suht kohtuulliset näkymät koko kaupungin ylle.

IMG_1920

IMG_1925 IMG_1932Eipä olisi ensimmäisenä tullut mieleen.

Tornista laskeuduttuamme pidimme ranskalaisten ja siiderin mittaisen evästauon idyllisessä ympäristössä bajamajojen varjossa – muita penkkejä ei tietenkään ollut vapaana. Päivän jonotuskiintiö tuli jo torniin kavutessa täyteen, joten jätimme peililabyrintit ja muut pääsymaksulliset villitykset välistä. Jäimme kuitenkin hetkeksi kiertelemään kauniita puistoja ja ruusutarhoja.

IMG_1947

IMG_1948
IMG_0097

IMG_1950

Saippuakuplien nostattama riemu on sama missäpäin maailmaa tahansa. Parhaita löytöjämme olivat kuitenkin herkuista notkuvat hedelmäpuut, joista sai (ainakin käsityksemme mukaan :D) vapaasti kerätä pientä välipalaa. Samalla tutustuimme myös kauheimpaan mahdolliseen turismin alalajiin: Segway-seurueisiin! Noita pyörillä viilettäviä urpoja sai väistellä aivan joka nurkalla. Ihmisellä on jalat hyvästä syystä – käyttäisivät niitä, prkl!

IMG_1978

Kukkulavisiitin jälkeen teimme pienen välikuoleman ratikassa, kunnes uskaltauduimme keskustan vilinään murkinaa etsimään. Voisinpa sanoa, että iltaa kohti väkimassat hajaantuivat, mutta niin ei käynyt kuin vasta todella myöhään. Vatsat täynnä jaksoimme silti puskea eteenpäin. Kuljeskelimme summamutikassa pitkään ympäri vanhaa kaupunkia, jokivartta ja keskustaa.

IMG_1980

IMG_1971

IMG_1975

Mitä enemmän Prahaa kiertää, sitä helpompi on ymmärtää miksi noin maailman jokainen turisti haluaa pakkautua sinne kesäviikonlopuksi. Kaupungissa riittää nähtävää ähkyksi asti. Itse pidän tavasta, jolla vanha ja moderni rakentaminen yhdistyy keskustassa. Taiteelta ei voi välttyä, vaikuttavia patsaita komeilee lähes joka kulmalla. Varsinainen keskusta-alue on kuitenkin suhteellisen kompakti ja hyvin hallittavissa. Julkinen liikenne toimii erinomaisesti, ruoka ja juoma on hyvää ja halpaa, ja lämpö hellii pohjoisen asukkia. Tärkeimmät nähtävyydet ja rakennukset ovat iltaisin hienosti valaistuja. Miten tästä voisi olla pitämättä?

IMG_1995